Rauta
Rauta sitoo happea ja sillä on tärkeä rooli kehon antioksidanttijärjestelmässä. Lisäksi sitä tarvitaan sytokiinien, eli välittäjäaineiden tuotantoon ja solujen kasvuun ja erilaistumiseen. Sekä raudan puute että liiallinen saanti kuormittavat puolustusjärjestelmän toimintaa.
Raudan puute lisää yleistä infektioherkkyyttä sekä erityisesti suun alueen haavaumien muodostumista. Raudan liiallinen saanti saa aikaan patologisten, eli sairautta aiheuttavien mikro-organismien kuten bakteerien ja virusten kasvuolosuhteiden paranemista.
Ravinnossa rautaa esiintyy kahdessa eri muodossa, poiketen toisistaan biologiselta muodoltaan sekä imeytymismekanismiltaan. Hemirauta on peräisin eläinkunnasta, kun taas non-hemirauta pääosin kasvikunnasta ja tietyistä eläinkunnan tuotteista. Hemirauta imeytyy huomattavasti tehokkaammin ravinnosta kuin non-hemirauta. Non-hemiraudan imeytymistä tehostaa kuitenkin samaan aikaan aterialla nautitut liha- ja kala- sekä C-vitamiinipitoiset ruuat (marjat, hedelmät, kasvikset) jo pienissä määrissä.
Runsaat kuukautiset, ravinnon imeytymishäiriöt ja raskaus lisäävät raudan tarvetta. Raskaana olevien hyvä rautatasapaino edellyttää, että ennen raskautta elimistössä on noin 500 mg rautavarastot raskauden alkaessa, muutoin koko raskauden aikainen lisäraudan tarve on noin 500 mg. Rautalisän tarve raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen on yleistä.
Hyviä raudan lähteitä ovat vilja ja lihatuotteet kuten liha, kala ja maksa.
Raudan lähteitä.