Alkoholi
Liiallisella alkoholinkulutuksella on todettu yhteys lisääntyneeseen infektioalttiuteen ja yleiseen sairastavuuteen. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa sairauksia ja vammoja sekä lyhentää elinikää. Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa runsaasti vakavia terveysongelmia ja sosiaalisia haittoja ja alkoholiriippuvuus on kaikkine seuraamuksineen keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Alkoholin käytöstä johtuvia kuolemia on Suomessa vuosittain noin 3000 tilastoihin vuosilta 2003-2007 perustuen, lisäksi alkoholiin liittyviä tapaturma- ja väkivaltakuolemia on vuosittain noin 1000. Vuodesta 2005 alkoholi on ollut työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisin kuolinsyy Suomessa. Alkoholista aiheutuu vuosittain lukuisia onnettomuus- ja väkivaltatilanteita ja terveys- ja sosiaalikustannuksia sekä -haittoja.
Alkoholin vaikutukset vastustuskykyyn riippuvat nautitun alkoholin määrästä. Alkoholin kohtuullisella kulutuksella näyttäisi olevan täysin päinvastaiset vaikutukset puolustusjärjestelmän toimintaan, kuin suurkulutuksella. Alkoholin maltillinen käyttö (korkeintaan yksi alkoholiannosta päivässä) vaikuttaisi olevan terveyden kannalta suotuisampaa kuin täysi raittius. Alkoholia ei kuitenkaan kannata juoda myönteisten terveysvaikutusten toivossa. Alkoholin maltillista tai kohtuullista käyttöä ei voida suositella, koska alkoholi aiheuttaa helposti riippuvuutta ja voi johtaa suurkulutukseen. Alkoholia ei tulisi myöskään nauttia edes maltillisesti raskaana ollessa. Vaikka alkoholilla on maltillisesti käytettynä myönteisiä terveysvaikutuksia, kokonaistarkastelussa painavat kuitenkin enemmän haitat kuin hyödyt. Turvallista tasoa alkoholin käytössä on lisäksi vaikea määritellä, koska jo yhden päivittäisen keskiolutpullon kulutustasolla voi tiettyjen sairauksien riski kasvaa.
Runsaan alkoholinkäytön vähentämisellä on monia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia etuja, ja alkoholinkäytön vähentäminen kannattaa aina.