A-vitamiini
Erityisen suuri merkitys vastustuskykyyn näyttäisi tutkimusten mukaan olevan A- ja D-vitamiineilla, jotka vaikuttavat vastustuskykyyn hyvin spesifisti hormonin kaltaisten ominaisuuksiensa vuoksi. A-vitamiini ja sen esiaste karoteeni ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat mm. ihon ja limakalvojen hyvinvointiin sekä näkökykyyn. A-vitamiinilla on laaja-alainen merkitys kehon puolustusjärjestelmän toiminnalle. A-vitamiinia ja sen aineenvaihduntatuotteita tarvitaan puolustusjärjestelmän normaalin toiminnan ylläpitämiseen. A-vitamiini ylläpitää ihon ja limakalvojen normaalia toimintaa sekä eheyttä, niiden toimiessa kehon luontaisen puolustusjärjestelmän ensilinjana infektioita vastaan. Lisäksi se vaikuttaa luontaisen puolustusjärjestelmän syöjäsolujen toimintaan.
A-vitamiinin johdannainen retinoiinihappo, toimii kehossa hormonin tavalla säädellen yli 500 geenin toimintaa. Useat näistä geeneistä ohjaavat puolustusjärjestelmän solujen tuotantoa, lisääntymistä ja erilaistumista. A-vitamiinin puute heikentää myös hankitun immuniteetin toimintaa heikentyneen vasta-ainetuotannon kautta. A-vitamiinin puute on yhdistetty useisiin infektiotiloihin, kuten ripuli- ja hengitystieinfektioihin, tuhkarokko- ja HIV-tartuntoihin sekä primaarin vasta-ainepuutostilan syntyyn.
A-vitamiinin tärkeimmät eläinkunnan lähteet ovat voi, kananmunan keltuainen, lihatuotteet ja erityisesti maksa. Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy karoteenin muodossa antioksidanttina. Kasvikunnassa A-vitamiinia esiintyy esimerkiksi porkkanoissa, oranssissa paprikassa ja vihreissä vihanneksissa. Mitä voimakkaamman oranssi tai tummanvihreä väri kasviksessa on, sitä enemmän se sisältää karoteenia.
A-vitamiinin lähteitä.
Suomalaisessa ruokavaliossa on tavanomaisesti riittävästi A-vitamiinia. A-vitamiinin liikasaannin riski ruokavaliosta on hyvin pieni, mutta raskaana oleville suositellaan maksan syönnin rajoittamista.