Sanasto
Antigeeni Osa tai molekyyli, jota vastaan elimistön puolustusjärjestelmä alkaa kehittää vasta-aineita, kutsutaan antigeeniksi.
Antioksidantti Hapettumista ehkäisevä aine, estää vapaiden radikaalien haittavaikutuksia elimistössä tai eltaantumista elintarvikkeissa.
Antiseerumi Vasta-aineita sisältävä seerumi.
Atopiasairaus Atopia tarkoittaa perinnöllistä taipumusta reagoida poikkeavan herkästi monenlaisille ärsykkeille. Atooppisia sairauksia ovat allerginen nuha, atooppinen ihottuma, ruoka-aineallergiat, allerginen silmätulehdus, ja osa astmatyypeistä.
Autoimmuunisairaus Autoimmuunisairaus syntyy, kun immuniteetti hyökkää kehon omia rakenteita tai soluja vastaan. Autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi monet kilpirauhassairaudet, insuliinipuutteesta aiheutuva diabetes, MS-tauti ja nivelreuma.
CRP CRP (C-reaktiivinen proteiini) on valkuaisaine, jota maksan solut tuottavat. Sen määrä suurenee huomattavasti erityisesti erilaisissa tulehdustiloissa. CRP voidaan mitata verestä, ja se on yleisesti käytetty tulehduksen mittari.
Epäspesifi Yleinen.
Erilaistuminen Solut erilaistuvat niin, että niiden eri päät saavat erilaisen rakenteen ja toimivat eri tavoin.
Fagosyytti Syöjäsolut ovat liikuntakykyisiä soluja (näihin kuuluvat muun muassa granulosyytit) veressä ja muissa kudoksissa. Syöjäsolut sulkevat sisäänsä ja tuhoavat bakteereita sekä muita kiinteitä, vieraita osasia sekä kehon omien solujen tuhoutuvia osasia.
Flunssa Nuhakuume. Oireet alkavat kurkkukivulla, myöhemmin tulee yskä ja nuha. Aikuisilla on yleensä vain kuumeinen olo ilman kuumetta ja paikkoja särkee.
DNA Deoksiribonukleiinihappo, joiden kodonit eli koodisanat sisältävät yksilön perimän.
EPA EPA eli eikosapentaeenihappo on erityisesti kalan rasvassa esiintyvä, kemialliselta rakenteeltaan pitkäketjuinen omega 3-rasvahappo.
Flavonoidi Flavonoidit ovat kasveissa yleisesti esiintyviä, fenolirakenteisia yhdisteitä. Monet flavonoidit ovat voimakkaan värisiä. Osa vaikuttaa antioksidanttien tapaan, osa samaan tapaan kuin naissukuhormonit.
Granulosyytti Jyvässolu, eri eräänlainen valkosolu, joka voidaan tunnistaa värjäämällä. Tavallisesti granulosyytteihin kuuluu enemmän kuin puolet veren valkosoluista.
Hankittu immuniteetti Hankittu immuniteetti on elämän varrella rakentunut lisäsuoja, joka on muokkaantunut elimistön kohtaamista vieraista mikrobeista tai aineista, joko rokotteiden kautta tai luonnollisesti. Siihen kuuluvat vasta-aineita tuottavat B-solut ja tiettyjen mikrobien torjuntaan suuntautuneet T-solut.
Hapettumisreaktio Oksidaatio eli reaktio, jossa happi liittyy pysyvästi ja palautumattomasti johonkin aineeseen.
IgA Eräs vasta-aineen alaluokka, kts. vasta-aine.
Immunologinen muisti Soluihin jää vierasaineen kohtaamisesta muisti, jonka johdosta ne aktivoituvat jatkossa voimakkaammin ja nopeammin, kun sama mikrobi kohdataan uudelleen. Hankittu immuniteetti kehittyy siten jatkuvasti muodostaen kehon immunologisen muistin.
Immunisaatio Immuuniksi tekeminen, eli vastustuskykyiseksi tekeminen taudinaiheuttajia kohtaan.
Immuunivaste Elimistön tapa reagoida kohtaamaansa antigeeniin.
Immuniteetti Elimistön vastustuskyky.
Infektiotauti Infektiotaudit ovat erilaisten mikrobien, kuten virusten, bakteerien tai sienten aiheuttamia tulehdustiloja.
Inflammaatio Tulehdus. Verisuonikkaiden kudosten reaktiotapa vaurioon, jossa verenvirtaus lisääntyy, verisuonien seinämien läpäisevyys kasvaa, tulehdussolut hakeutuvat paikalle ja monet immunologiset mekanismit käynnistyvät. Oireina tulehduksesta ovat alueen punoitus, turvotus, kuumoitus ja kipu.
Influenssa Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus, jonka oireet (erityisesti kuume ja lihassäryt) muistuttavat flunssasta, mutta ovat ankarammat.
Interferoni Interferonit ovat proteiineja, joita solut tuottavat estämään virusten ja syöpäsolujen lisääntymistä, lisäksi ne parantavat syöjäsolujen ja T-solujen toimintakykyä. Kts. lisäksi Sytokiini.
Jyvässolu Granulosyytti, eri eräänlainen valkosolu, joka voidaan tunnistaa värjäämällä. Tavallisesti granulosyytteihin kuuluu enemmän kuin puolet veren valkosoluista.
Kollageeni Yleisin säiemäinen valkuaisaine tukikudoksessa.
Kortisoli Kortisoli eli glukokortikoidi on ihmisen tärkein lisämunuaiskuoren erittämä hormoni, joka vaikuttaa kehon hiilihydraattiaineenvaihduntaan. Lääke-teollisuudessa sitä käytetään myös hillitsemään tulehdusreaktioita.
LDL LDL (low density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia kaikkialle kudoksiin, myös valtimoiden seinämään. Kolesterolia kertyy kudoksiin sitä enemmän, mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on. LDL-kolesterolia lisäävät ruoan tyydyttyneet, eläinperäiset rasvat.
Luontainen immuniteetti Luontainen immuniteetti on synnynnäinen ja sitä säätelevät perinnölliset tekijät. Siihen kuuluvat muun muassa ihon, limakalvojen, syljen, maha- ja kyynelnesteen sekä virtsan ominaisuudet taudinaiheuttajilta suojaavat ominaisuudet.
Lymfosyytti Imusolu eli imukudoksen, veren, luuytimen ja löyhän sidekudoksen solu, johon vastustuskyky pitkälti nojautuu.
Matala-asteinen inflammaatio Krooninen, eli jatkuvasti elimistössä kytevä tulehdustila. Matala-asteisen tulehduksen katsotaan liittyvän lähes kaikkiin merkittäviin kroonisiin länsimaisiin sairauksiin.
Merkkiaine Osoitin tai indikaattori, kuten liuoksen väriä muuttava aine.
Meta-analyysi Meta-analyysissa yhdistetään aiempien tutkimuksien tulokset, mutta ei tehdä omia tutkimuksia.
Mini-interventio Mini-interventio, eli lyhyt neuvonta, on terveydenhuollossa käytetty menetelmä jossa pyrkimyksenä on tukea asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä vielä siinä vaiheessa, kun alkoholinkäyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja.
Polyfenoli Polyfenolit ovat laaja ryhmä erilaisia yhdisteitä. Suurimpia polyfenoleiden lähteitä luonnossa ovat hedelmät, marjat, tee, kaakao, kahvi ja pavut. Tunnetuimpia polyfenoleja ovat tanniinit ja erilaiset flavonoidit.
Primaari vasta-ainevajaus Primaarissa, eli synnynnäisessä vasta-ainepuutoksessa elimistön B-solut eivät kykene tuottamaan vasta-aineita, tai B-solujen tuottamat vasta-aineet eivät toimi normaalisti.
Probiootti Probiootit eli maitohappobakteerit ovat eläviä mikrobeja, jotka tasapainottavat ruoansulatuskanavan mikrobistoa ja vaikuttavat näin myönteisesti terveyteen.
Rinovirus Rinovirus on virus, joka on yksi ylesimmistä flunssaa, eli nuhakuumetta aiheuttavista viruksista.
RNA Ribonukleiinihappo, toimii muun muassa proteiinisynteesissä. Monien virusten perinnöllinen aines on RNA:ta.
S-D-25 Seerumista mitataan verikokeella 25-hydroksikolekalsiferolin pitoisuus; elimistön D-vitamiini muodostuu ihossa UV valon vaikutuksesta (D3-muoto) ja osa saadaan ravinnon mukana tulleesta D-vitamiinista (D3- ja D2 -muodot); maksassa niistä muodostetaan 25-OH-D-vitamiinia (S -D-25), joka on verenkierrossa esiintyvä pääasiallinen D- vitamiinin muoto
Seerumi Veriseerumi, neste joka erottuu verihyytymän supistuessa. Seerumi on veren osa, josta puuttuvat solut, fibrinogeeni ja eräät muut hyytymistekijät.
Sekundaarinen vasta-ainevajaus Sekundaarisessa vasta-ainevajauksessa immuunipuutos ei ole synnynnäistä, vaan tila voi olla esimerkiksi lääkehoidon, leukemian tai viruksen aiheuttama.
Spesifi Erityinen.
Sytokiini Pienimolekyylinen proteiini, joka toimii solujen välisinä viestiaineena. Tällaisia ovat esimerkiksi interferonit ja kasvutekijät.
Syöjäsolu Fagosyytit ovat liikuntakykyisiä soluja (näihin kuuluvat muun muassa granulosyytit) veressä ja muissa kudoksissa. Syöjäsolut sulkevat sisäänsä ja tuhoavat bakteereita sekä muita kiinteitä, vieraita osasia sekä kehon omien solujen tuhoutuvia osasia.
Tanniini Tanniinit ovat kasvifenoleja, joita on kaikissa kasveissa, mutta keskimääräistä enemmän esimerkiksi viinirypäleitten kuorissa ja siemenissä, teessä, marjoissa ja pajun kuoressa. Niiden tehtävä on toimia kasveissa antioksidantteina, estää bakteerien ja muiden mikrobien lisääntyminen sekä rasvojen härskiintyminen.
Valkosolu Yhteisnimi veren ja sidekudoksen granulosyyteille eli jyväissoluille, lymfosyyteille eli imusoluille, sekä monosyyteille.
Vasta-aine Vasta-aineet eli immunoglobuliinit (Ig) ovat elimistön keino torjua mikrobeja sekä poistaa niitä kehosta. Vasta-aineita on olemassa useita pää- ja alaluokkia (esimerkiksi IgA, IgD, IgE). Vasta-aineita voidaan mitata verinäytteistä ja niiden avulla tunnistetaan epäillyt taudinaiheuttajat.