Uni
Univaje vaikuttaa haitallisesti vastustuskykyyn. Tutkimukset ovat osoittaneet, että unenpuute vaikuttaa immuunijärjestelmään ja vähentää elimistön kykyä taistella infektioita vastaan.Tehtyjen tutkimusten perusteella on mahdollista päätellä, että univaje muuttaa immuunijärjestelmän toimintaa ja jokainen immuunijärjestelmään tuleva haaste muuttaa unenlaatua. Unenlaadulla ajatellaan olevan tärkeä vaikutus vastustuskykyyn sekä flunssan syntyyn.
Uni ei vaikuta pelkästään immuunijärjestelmään yleensä, vaan se vaikuttaa myös ihmisen kykyyn torjua vilustumista ja flunssaa. Cohenin ym. (2009) tutkimuksessa selvitettiin unen keston ja laadun vaikutusta viruksille altistumiseen vilustumisen yhteydessä. Vapaaehtoisilta terveiltä 21–55-vuotiailta (n=153) selvitettiin puhelinhaastatteluna 14 peräkkäisenä päivänä heidän unen kestoaan ja tehokkuuttaan. Tutkimus osoittaa, että kahden viikon aikana alle seitsemän tuntia yössä nukkuneilla todettiin kolme kertaa todennäköisemmin rinoviruksen kaltaisia oireita, kuin niillä, jotka nukkuivat keskimäärin yli kahdeksan tuntia. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ne henkilöt, joiden unentehokkuus oli alle 92 %, vilustuivat viisi kertaa todennäköisemmin, kuin ne joiden unentehokkuuspisteet olivat yli 98 %. Unentehokkuus tutkimuksessa määriteltiin ajaksi, jonka henkilö oli unessa sängyssä oloajastaan. (Cohen ym. 2009.)
Zagerin ym. tutkimuksessa (2007) selvitettiin unenpuutteen vaikutusta rottien immuunijärjestelmään. Tutkimustulosten mukaan unenpuute vähensi lymfosyyttien ja valkosolujen määrää. Tulosten mukaan myös pernan paino laski. Pernalla on tärkeä merkitys osana immuunijärjestelmää. Tutkimuksen tekijöiden mukaan vaikka lyhyen aikavälin unenpuute aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia immuunijärjestelmän mittareihin, pitkittynyt unenpuute aiheuttaa valkosolujen määrän alentumista verenkierrossa ja tätä kautta lisää hyvin mahdollisesti alttiutta tartuntataudeille. (Zager ym. 2007.)
Useat immunologiset toiminnat ovat riippuvaisia vuorokausirytmistä ja säännöllisestä unesta. Solutasolla säännöllisen unen, vuorokausirytmin ja vastustuskyvyn suhdetta tutkittiin Bollingerin ym. (2009) tutkimuksessa. Terveitä nuoria miehiä (n=7) tutkittiin tarkoin määritellyissä olosuhteissa kahteen otteeseen, heidän ollessaan unessa sekä univajeen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin laskimoista otettujen verinäytteiden avulla immuunijärjestelmän solujen arvoja. Tutkimustulosten mukaan univaje häiritsee vakavasti immuunijärjestelmän solujen toiminnallista rytmiä. (Bollinger ym. 2009.)
Riittämättömällä unella ja vuorokausirytmin häiriintymisellä on negatiivisia terveysvaikutuksia. Möller-Levetin ym. tutkimuksessa (2013) verrattiin osallistujien (n=26) verinäytteitä. Näytteet otettiin, kun osallistujat olivat ensin nukkuneet viikon ajan riittämättömän määrän ja toisen kerran kun osallistujat olivat nukkuneet viikon verran riittävän määrän. Tulosten mukaan riittämätön uni vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmän toimintaan ja sitä kautta ihmisen terveyteen. Lisäksi akuutti unenpuute saattaa lisätä stressitekijöitä ja tätä kautta vaikuttaa kielteisesti terveyteen. Tutkimuksen tekijät korostavat elimistön sisäisen tasapainon, vuorokausirytmin ja aineenvaihdunnan yhteyttä toisiinsa. (Möller-Levet ym. 2013.)
Unenpuutteen vaikutusta alttiuteen sairastua infektioihin on tutkittu yllättävän vähän. Lisäksi suurimmassa osassa tämän tyyppisissä tutkimuksissa on tutkittu vain terveitä koehenkilöitä ja vain lyhyen unenpuutteen vaikutuksia. Suurempi merkitys yhteiskunnalle on jatkuvasti esiintyvä, osittainen unen menettäminen, mikä on tyypillistä muun muassa vuorotyöntekijöillä. (Bryant & Curtis 2013.) Tavallisimpien infektioiden esiintyvyyttä eri työvuoroja tekevien työntekijöiden (n=8255) keskuudessa tarkasteltiin Mohrenin ym. (2002) tutkimuksessa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuorotyöläisillä esiintyy päivätyötä tekeviin verrattuna enemmän vilustumisia, flunssan kaltaisilla oireita sekä vatsatautia. (Mohren ym. 2002.)
