Stressi
Psyykkinen stressi heikentää vastustuskykyä. Stressi lisää stressihormonien, kortisolin ja adrenaliinin, tuotantoa ja alentaa siten vastustuskykyä ja lisää vilustumisen ja flunssan riskiä.
Voimakas fyysinen tai psyykkinen stressi heikentää vastustuskykyä, sillä se muun muassa vaikuttaa haitallisesti puolustuksen kannalta tärkeiden valkosolujen ja vasta-aineiden aktiivisuuteen ja määrään.
Stressin suhdetta vastustuskykyyn on kuitenkin haastavaa tutkia, koska stressin määrittely on hankalaa. Tietynlainen asia voi aiheuttaa toisella stressiä ja toiselle ei. Myös ihmisten kokema stressin määrä vaihtelee ja sitä on vaikeaa mitata.
Toisaalta lyhytaikainen stressi, joka kestää vain muutaman minuutin, vaikuttaa myönteisesti immuunijärjestelmän toimintaan. Akuutteihin stressitekijöihin liittyy mahdollinen kyky vahvistaa joitain luonnollisen puolustusjärjestelmän arvoja ja heikentää toisia.
Stressin kestäessä muutamia päiviä, ovat immuunijärjestelmän muutokset negatiivisia. Mitä pidempään stressi kestää, sitä haitallisempaa se on vastustuskyvylle. Useat tutkimukset osoittavat, että immuunijärjestelmän toiminta heikkenee iän myötä ja lievälläkin stressillä on vaikutusta vastustuskykyyn.
Stressillä ja ikääntymisellä on samankaltaisia vaikutuksia vastustuskykyyn ja yksi näkökulma on, että psyykkinen stressi voi jäljitellä ja ainakin joissain tilanteissa nopeuttaa ikääntymisen vaikutuksia. Tämän hetkiset todisteet osoittavat selvästi, että krooninen psyykkinen stressi pahentaa ikääntymisen vaikutuksia immuunijärjestelmän toimintaan. Jatkuvalla stressin aktivoimisella on myös negatiivisia vaikutuksia vastustuskykyyn.
Segerstromin ja Millerin meta-analyysissa (2006) tarkasteltiin yli 300 empiiristä artikkelia, jotka kuvaavat psyykkisen stressin immuunijärjestelmän muuttujien suhdetta. Stressin todetaan vaikuttavan immuunijärjestelmään voimakkaasti. Krooninen, pitkäaikainen stressi estää immuunijärjestelmän toimintaa ja mitä pidempään stressi kestää, sitä negatiivisemmat sen vaikutukset ovat. Alkuun stressi vaikuttaa vain solutasolla, mutta pitkittyessään se alkaa vaikuttaa koko immuunijärjestelmän toimintaan. Raportin mukaan kaikkein laajimmin vastustuskykyyn heikentävästi vaikuttavat useimmat krooniset stressitekijät, jotka muuttavat ihmisten identiteettiä tai sosiaalisia rooleja, oman hallinnan ulkopuolella olevat tai loputtomalta näyttävät stressitekijät. Lähes kaikki immuunijärjestelmän toiminta putosi näissä tapauksissa rajusti. Vanhempien ja jo entuudestaan sairaiden ihmisten immuunijärjestelmä on raportin mukaan alttiimpi stressin vaikutuksille. Tällaisissa tilanteissa lähes kaikki immuunijärjestelmän toiminnat laskivat huomattavasti. Mitä pidempään stressiä on, sitä enemmän haittaa immuunijärjestelmässä tulee olemaan. Analyysi viittaa siihen, että stressitekijöitä, jotka kääntävät ihmisen maailman ylösalaisin ja näyttävät etteivät toivoa tulevaisuudesta ole, on eniten psykologisia ja fyysisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen. (Segerstrom & Miller 2006.)
