Tupakoinnin vaikutukset vastustuskykyyn
Tupakointi vaikuttaa haitallisesti koko elimistöön ja heikentää merkittävästi sekä luontaisen että hankitun puolustusjärjestelmän toimintaa usean eri vaikutusmekanismin kautta. Tupakointi haittaa hengitysteiden normaalia puolustustoimintaa lamauttamalla värekarvojen toimintakykyä niihin kertyvällä tervalla ja limalla. Tupakoitsijalla epäpuhtaudet kertyvät keuhkoputkien seinämiin. Myös passiivinen tupakointi aiheuttaa tulehdusmuutoksia hengitysteissä, mikä saattaa johtaa hengitysoireiden kehittymiseen sekä muutoksiin keuhkojen toiminnassa.
On osoitettu, että tupakansavu kiihdyttää tulehdusta edistävien sytokiinien eli välittäjäaineiden tuotantoa, mutta samalla myös hillitsee tulehdusta lieventävien sytokiinien tuotantoa. Oireita ja merkkejä hengitysteiden toiminnanvajauksesta ovat muun muassa yskä, limannousu, astmaoireet sekä toistuvat bakteeri-infektiot jatkuvan limakalvoärsytyksen vuoksi. Lisäksi alttius toistuville hengitystieinfektioille kasvaa. Paitsi että tupakoitsijat ovat alttiimpia tavallisille virusflunssille, he myös sairastuvat herkemmin vaikeampihoitoisiin bakteeriperäisiin tulehduksiin. Tupakointi altistaa infektioille myös epäsuorasti, koska astmaatikot, keuhkoahtaumatautia ja syöpää sairastavat ovat muita herkempiä hengitystieinfektioille sekä niiden komplikaatioille.
Tupakoinnin vaikutuksia terveillä aikuisilla on tutkittu vain hyvin vähän. Tupakoinnilla on kuitenkin havaittu olevan voimakkaampia (sekä aktivoivia että hillitseviä) vaikutuksia puolustusjärjestelmän toimintaan terveillä, kuin vakavasti sairailla tupakoitsijoilla. Tupakoitsijoilla on todettu olevan muun muassa huomattavasti matalampi määrä aktiivisia T- ja B-lymfosyyttejä verikokeissa ja keuhkojen solunäytteessä, kuin terveillä aikuisilla.
