Vastustuskykyä heikentävät tekijät ja virheet immuunijärjestelmän toiminnassa
Yleisimmät vastustuskykyä heikentäviä tekijöitä ovat antibioottihoidot, kortisonihoito sekä syöpä- ja reumatautien lääkehoidot.
Synnynnäistä, eli primaaria vasta-ainevajausta sairastaa Suomessa yksi henkilö 10:000sta ja T-solujen katoa aiheuttavaa HIV-infektiota n. 3000 henkilöä. Synnynnäisessä vasta-ainepuutoksessa elimistön B-solut eivät kykene tuottamaan vasta-aineita, tai B-solujen tuottamat vasta-aineet eivät toimi normaalisti. Sekundaarinen immuunipuutos voi olla lääkehoidosta, leukemiasta tai viruksesta aiheutuva tila. Sekä primaariin immuunipuutokseen, että HIV-infektioon on olemassa kohtalaisen tehokkaita hoitoja.
Immuunijärjestelmän toiminta perustuu omien ja vieraiden rakenteiden erotteluun. Se oppii tuntemaan oman kehon ja sen harmittomat rakenteet jo vastasyntyneenä. Joskus elimistön puolustusjärjestelmä tekee kuitenkin virheitä. Autoimmuunisairaus syntyy, kun immuniteetti hyökkää kehon omia rakenteita tai soluja vastaan. Autoimmuunisairauksia ovat esimerkiksi monet kilpirauhassairaudet, insuliinipuutteesta aiheutuva diabetes, MS-tauti ja nivelreuma.
Reaktio voi olla myös oikein suunnattu, mutta liian voimakas, jolloin atopiasairauksia syntyy. Tällaisia ovat esimerkiksi heinänuha, ruoka-aineallergia ja astma. Kehon vastustuskyky infektiosairauksia vastaan sekä immuunisairauksien ja atopian synty ei aiheudu suoraan itse mikrobista, vaan kehossa tapahtuvasta tulehdusreaktiosta. Jos elimistön puolustusjärjestelmän, mikä tahansa osa pettää täydellisesti, johtaa se yksilön kuolemiseen infektiotauteihin, ellei tila ole lyhytaikainen tai hoidettavissa.
Vastustuskyvyssä voi myös esiintyä vajavuus- tai puutostiloja. Suurin osa niistä on kuitenkin hyvin harvinaisia, perinnöllisiä sairauksia. Immuunijärjestelmän pettäessä henkilön sairastuminen tiettyyn infektioon riippuu siitä, mikä osa immuunijärjestelmästä pettää.
