Alkoholin kohtuukäytön vaikutukset vastustuskykyyn
Kohtuullinen alkoholinkäyttö on terveellistä, pidentää elinikää ja ehkäisee sairauksia. Alkoholin vaikutukset vastustuskykyyn riippuvat nautitun alkoholin määrästä. Alkoholin maltillinen käyttö (korkeintaan yksi alkoholiannos päivässä) vaikuttaisi olevan terveyden kannalta suotuisampaa kuin täysi raittius. Alkoholin maltillista tai kohtuullista käyttöä ei voida kuitenkaan suositella, koska alkoholi aiheuttaa helposti riippuvuutta ja voi johtaa suurkulutukseen. Alkoholia ei tulisi myöskään nauttia edes maltillisesti raskaana ollessa. Vaikka alkoholilla on maltillisesti käytettynä myönteisiä terveysvaikutuksia, kokonaistarkastelussa painavat kuitenkin enemmän haitat kuin hyödyt. Alkoholia ei kannata juoda myönteisten terveysvaikutusten toivossa. Turvallista tasoa alkoholin käytössä on lisäksi vaikea määritellä, koska jo yhden päivittäisen keskiolutpullon kulutustasolla voi tiettyjen sairauksien riski kasvaa.
Yhä lukuisammat tutkimukset tukevat silti näkemystä, jonka mukaan polyfenolirikkaat alkoholijuomat, kuten olut tai punaviini, ovat pienin annoksin tai kohtalaisissa määrin nautittuina vastustuskykyä kohentavia ja terveydelle yleisesti suotuisia. Maltillisesti nautittuna niillä on terveisiin aikuisiin vastustuskykyä tehostava, tulehdusta lieventävä ja sairastumisalttiutta vähentävä vaikutus.
Polyfenolit ovat laaja ryhmä erilaisia yhdisteitä. Suurimpia polyfenoleiden lähteitä luonnossa ovat hedelmät, marjat, tee, kaakao, kahvi ja pavut. Tunnetuimpia polyfenoleja ovat tanniinit ja erilaiset flavonoidit. Polyfenoleilla näyttäisi olevan keskeinen merkitys terveydelle eräissä sairaustiloissa, kuten sydän- ja verisuonisairauksissa ja syövässä.
Vaikutus perustuu paitsi kohtalaiseen määrään etanolia, myös tämän tyyppisten alkoholijuomien koostumukseen. Yleensä oluessa ja viinissä on myös runsaasti antioksidantteja, eli yhdisteitä, jotka estävät ympäristössään muiden yhdisteiden hapettumista, eli härskiintymistä. On myös havaittu, että kohtuullinen määrä etanolia parantaa hengitysteiden värekarvojen toimintaa, kun taas suuret määrät etanolia vastaavasti heikentää värekarvojen toimintaa. Näin ollen alkoholin kohtuullinen käyttö voi vähentää riskiä sairastua hengitystieinfektioihin parantamalla keuhkojen mikrobeja torjuvia ominaisuuksia.
Romeo ym. (2007) havaitsi tutkimuksessaan, että oluen kohtuullisella nauttimisella oli vastustuskykyä kohentava vaikutus erityisesti naisilla. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena Madridissa vuonna 2006-2007. Tutkimukseen osallistui terveitä ja normaalipainoisia miehiä (n=30) ja naisia (n=27) iältään 25-50 vuotta. Tutkittavat olivat ensin 30 päivää ilman alkoholia, jonka jälkeen heidän tuli kuluttaa maltillinen määrä (naiset 330ml ja miehet 660ml) olutta päivittäin 30 päivän ajan. Tutkittavien valkosolujen määrää, syöjäsolujen toimintaa sekä kehon hapetusreaktioita seurattiin tutkimuksen eri vaiheissa: ennen tutkimuksen alkua, alkoholista pidättäytymisen vaiheessa, sekä oluen kohtuullisen kulutuksen vaiheessa. Tutkimustulosten mukaan oluen kohtuullinen käyttö paransi luontaisen puolustusjärjestelmän toimintaa lähtötilanteeseen nähden, koskien syöjäsolujen toimintaa, valkosolujen määrää, sekä kehon hapetusreaktioita. Kaikilla näillä alueilla oluen kohtuullisella nauttimisella oli enemmän vastustuskykyä kohentavia vaikutuksia naisilla, kuin miehillä. (Romeo ym. 2007.)