Tutkimustietoa sosiaalisten suhteiden sekä optimistisuuden vaikutuksesta vastustuskykyyn
Segerstrom ja Sephton (2010) selvitti tutkimuksessaan postitiivisten odotusten vaikutusta soluvälitteiseen immuniteettiin ja yleiseen terveyteen. Tutkimukseen osallistui ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijoita (n=124), ja se toteutettiin Yhdysvalloissa vuosien 2001-2005 aikana opinnot aloittavilla opiskelijoilla. Tutkittavat vastasivat kyselyihin odotuksista ja vaikutelmista tulevista ensimmäisen vuoden opinnoista, lisäksi heille tehtiin viitenä eri ajankohtana ihokokeita. Ihokokeissa tutkittavien käsivarren ihonsisäiseen kudokseen injisoitiin antigeeneja, eli kehossa vasta-aineita tuottavia molekyylejä. Ihokokeiden yhteydessä tutkittavilta kysyttiin, olivatko he vilustuneet, sairastuneet flunssaan tai saaneet astma- tai allergiaoireita. Tulosten mukaan optimismi ja parantunut soluvälitteinen immuniteetti korreloivat vahvasti toisiinsa; kun optimismi ajan myötä kasvoi, kasvoi soluvälitteinen immuniteetti ja toisin päin. Tutkimus toi esiin paitsi merkittävän todisteen siitä, että optimistisuudella ja paremmalla vastustuskyvyllä on yhteys, myös erään tärkeän vaikutusmekanismin mitä kautta se tapahtuu. (Segerstrom & Sephton 2010.)
Dainese ym. (2011) tutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten terveyteen vaikuttavien suojaavien tekijöiden, kuten optimismin, sosiaalisen tuen sekä positiivisten vaikutteiden merkitystä. Tutkimuksen aineistona käytettiin kansallisen MIDUS-kyselyn tuloksia. MIDUS-kysely toteutettiin Yhdysvalloissa vuonna 1995, jota seurasi vastaajien uudelleenarviointi kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2005. MIDUS-kysely suunniteltiin selvittämään käyttäytymisen, psykologisten, sosiaalisten, biologisten ja neurologisten tekijöiden vaikutuksia ikääntymiseen liittyviin muutoksiin sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kyselyssä vastaaja arvioi omaa fyysistä ja psyykkistä terveyttään viisiportaisella mielipideasteikolla. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin sekä kyselylomakkeilla toteutetuilla kyselyillä terveydestä. Kaikista vastaajista (n=3485) kyseiseen tutkimukseen valikoitui tietokoneohjelmalla satunnaistamalla ainoastaan varhaiskeski-ikäisiä (n=393) iältään 35-45 vuotta, jotka arvioivat psyykkisen ja fyysisen terveytensä joko hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi.
Tulosten mukaan suojaavilla tekijöillä kuten positiivisilla vaikutteilla, sosiaalisella tuella ja optimismilla on vahva yhteys terveeseen keski-ikäisyyteen, lisäksi myönteiset tunteet sekä positiivinen näkökanta elämään ennustaa parempaa terveyttä vuosien saatossa. Sosiaalisilla suhteilla oli tutkimuksessa pääasiallisesti positiivisia vaikutuksia ja ne osoittautuivat suojaaviksi tekijöiksi silloin, kun ne olivat laadukkaita. Koulutuksen taso liittyi vahvasti sekä fyysiseen, että psyykkiseen terveyteen. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että koulutuksen myötä ihmisillä on enemmän tietoa terveydestä sekä terveellisistä elintavoista. Tuloksilla on merkitystä sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä yksilön ikääntymiseen liittyvän elämänlaadun säilyttämisessä. (Dainese ym. 2011.)