Tutkimustietoa probioottikantojen vaikutuksista vastustuskykyyn
Tulokset probioottien kyvystä vaikuttaa luontaiseen vastustuskykyyn ja lymfosyyttien toimintaan ovat terveillä aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa jonkin verran Seifert ym. (2011) mukaan ristiriitaisia. Tutkimuksessa selvitettiin erään probioottikannan, Lactobacillus casei Shirota (LcS):n vaikutusta terveiden miesten lymfosyyttien toimintaan. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena Max Rubner-Instituutissa Karlsruhessa, Saksassa tammikuusta maaliskuuhun vuonna 2007. Tutkimusjoukko koostui terveistä, tupakoimattomista miehistä (n=68) iältään 18-60-vuotta. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä sai probioottia ja toinen ryhmä lumelääkettä sisältävää juomaa neljän viikon ajan. Verikokeiden mukaan LcS:llä ei ole merkittävää vaikutusta lymfosyyttien tai syöjäsolujen toimintaan eikä sytokiinien eritykseen. (Seifert ym. 2011.)
Kekkonen ym. (2008) tutkimuksen mukaan eri probioottikannoilla on keskenään erilaiset vaikutukset tulehdusta lieventäviin ominaisuuksiin terveillä aikuisilla. Tutkimuksessa arvioitiin kolmen eri probioottikannan (Lactobacillus rhamnosus LGG®, Bifidobacterium animalis ssp. lactis BB-12® ja Propionibacterium freudenreichii ssp. shermanii JS eli PJS) vaikutusta immunologisiin muuttujiin. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena Helsingissä. Tutkimusjoukon (n=62) keski-ikä oli 44vuotta ja tutkittavien keskimääräinen BMI 24kg/m2. Yksi ryhmä (n=13) sai LGG:tä, toinen ryhmä (n=16) sai BB12:a, kolmas ryhmä (n=17) sai PJS:aa ja neljäs ryhmä (n=16) lumelääkettä sisältävän juoman kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen tutkittavien vointia seurattiin vielä kolmen viikon ajan ilman juomia. Probiootteja ei saanut tänä aikana nauttia.
Verikokein seurattiin veren solujen (leuko-, mono- ja lymfosyyttien), vasta-aineiden, CRP:n ja sytokiinien pitoisuuksia seerumissa säännöllisin väliajoin. Myös sylki- ja ulostenäytteet otettiin vasta-aineiden ja probioottien jäännösten selvittämiseksi. Tulosten mukaan CRP-tasot olivat matalimmat LGG® ja PJS-probioottikantaa saaneissa ryhmissä, kun taas BB-12® ja lumelääkettä saaneissa ryhmissä arvot pysyivät lähes muuttumattomina. Sitä vastoin BB-12® ja PJS-probioottikannoilla oli eniten vaikutusta sytokiinitasoihin kun taas LGG®:llä oli vain vähän vaikutusta mihin tahansa sytokiinituotantoon. T-lymfosyyttien tuotanto oli probiootteja saaneista ryhmistä alhaisin BB-12®:ta saaneessa ryhmässä. Tuloksista voidaan siis päätellä, että eri probioottikannoilla on erilaiset vaikutukset riippuen siitä, mitä kantaa tutkitaan. (Kekkonen ym. 2008.)
Opiskelijoilla saattaa olla kohonnut riski sairastua hengitystieinfektioihin asumisjärjestelyiden, opiskelustressin ja unenpuutteen johdosta. Smith ym. (2013) tutkimuksessa tutkittiin tiettyjen probioottikantojen (LGG® ja BB-12®) vaikutusta vastustuskykyyn, sekä terveyteen liittyvän elämänlaadun kohenemiseen sairastuttaessa ylähengitystieinfektioihin. Tutkimukseen osallistui suhteellisen terveitä opiskelijoita (n=231), jotka asuivat kampusalueella Framingham Staten yliopistolla Massachusettsissa. Tutkimus toteutettiin vuonna 2011 helmikuusta toukokuuhun kestävänä satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena, jossa toinen ryhmä (n=97) sai lumelääkettä ja toinen ryhmä (n=101) probiootteja sisältävää jauhetta 12 viikon ajan. Tutkimustulosten mukaan probiootteja saaneiden aikusten ylähengitystieinfektio oli kestoltaan keskimäärin kaksi päivää lyhyempi ja taudinaste 34 % lievempi kuin verrokkiryhmässä. Sairauspoissaolopäivien määrässä töistä ei ryhmien välillä havaittu merkittäviä eroja, mutta lumelääkettä saaneilla oli huomattavasti enemmän sairauspoissaolopäiviä koulusta kuin verrokkiryhmällä. (Smith ym. 2013.)