Tutkimustietoa Omega 3 rasvahapoista
EPA eli eikosapentaeenihappo on erityisesti kalan rasvassa esiintyvä, kemialliselta rakenteeltaan pitkäketjuinen omega-3-rasvahappo. EPA:lla on havaittu olevan vaikutusta elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän toimintaan. Rees ym. (2006) selvitti iän ja annoksen merkitystä n-3 sarjan EPA-rasvahapon vaikutuksessa vastustuskykyyn. Tutkimukseen osallistui terveitä nuorempia, 18-42vuotiaita miehiä (n=100) sekä vanhempia, 53-70vuotiaita miehiä (n=69). Tutkimus toteutettiin Britanniassa kontrolloituna kaksoissokkotutkimuksessa, joissa miehet jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään. Tutkittavat saivat joko lumelääkettä (maissiöljyä) tai EPA:aa kapseleina erisuuruisissa annoksissa (1.35g, 2.7g tai 4.05 g vuorokaudessa) 12 viikon ajan. Tutkittavien verikokeista määriteltiin ravintolisän vastetta immunologisiin muuttujiin, eli puolustusjärjestelmän soluihin. Tutkimuksen mukaan EPA:lla on suuremmat vaikutukset vastustuskykyyn vanhemmilla, kuin nuoremmilla aikuisilla. Nuorempien miesten luontaisen puolustusjärjestelmän toimintaan EPA:lla ei ollut vaikutusta alle 4 gramman vuorokausiannoksina. Vanhemmilla miehillä EPA vaikuttaa herkemmin immuniteettiin. Päivittäisen annoksen suuruudella näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan merkitystä EPA:n vaikutuksesta vastustuskykyyn. Tutkimuksen mukaan n-3 rasvahappojen saantia voitaisiin turvallisesti nostaa aiheuttamatta haittavaikutuksia luontaiseen immuniteettiin. (Rees ym. 2006.)
Kokeellisissa tutkimuksissa on matalan n-3 ja korkean n-6 - saantisuhteen todettu olevan kytköksissä tulehdustilaan sekä masennukseen, mutta satunnaistetut sokkotutkimukset ovat aiheesta tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Kiecolt-Glaser ym. (2011) selvitti tutkimuksessaan vähentääkö n-3 lisäravinne kehon tulehdusta edistävää sytokiinintuotantoa, sekä masennus- ja ahdistusoireita terveillä keski-ikäisillä sekä vanhemmilla aikuisilla. Tutkimukseen osallistui keski-ikäisiä ja vanhempia aikuisia (n=138), joiden keski-ikä oli 51.04 vuotta. Tutkittavat harrastivat vain vähän liikuntaa ja he olivat ylipainoisia. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena, joissa kaksi ryhmää nauttivat n-3 lisäravinnetta sekä pienemmällä (1.25g) että suuremmalla (2.5g) annoksella, ja kolmas ryhmä lumelääkettä 12 viikon ajan. Lumelääkkeenä käytettiin öljylisäkapselia, jonka tyydyttyneiden, kertatyydyttyneiden ja monityydyttymättömien rasvahappojen keskinäinen suhde vastaavat amerikkalaisen väestöpohjan arvioitua rasvahappojen keskinäistä saantisuhdetta. Tulosten mukaan n-3 ravintolisää pienemmällä annoksella saaneilla todettiin 10 %:n lasku sytokiinintuotannossa ja suuremmalla annoksella saaneilla 12 %:n lasku, kun taas lumelääkettä saaneilla todettiin 36 %:n nousu. Tutkimustulokset osoittavat näin mahdollisen reitin, miten n-3 rasvahappolisä vaikuttaa sairastumisherkkyyteen. Masennusoireissa ei havaittu merkittäviä eroja, koska lähtökohtaisesti masennusoireet olivat tutkittavilla vähäiset. Tutkimustulosten perusteella n-3 sarjan rasvahapoilla voi olla muiden terveysvaikutustensa lisäksi tulehdusta lieventäviä ominaisuuksia erityisesti ylipainoisilla, keski-ikäisillä aikuisilla. (Kiecolt-Glaser ym. 2012.)