Tutkimuksia D-vitamiinista ja vastustuskyvystä
Hossein-Nezhadin ym. (2013) tutkimuksessa tutkittiin D-vitamiinin vaikutusta geenien aktiivisuuteen ja sen rooliin liittyen vastustuskykyyn. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kaksoissokkotutkimuksena, jossa toinen ryhmä (n=3) sai D-vitamiinilisää 400 IU ja toinen ryhmä (n=5) 2000 IU kahdeksan viikon ajan. Tutkimustulosten mukaan terveiden aikuisten veren D-vitamiinipitoisuuden kasvattaminen muuttaa geenien aktiivisuutta ja D-vitamiinin pitoisuudella on suuri rooli parannettaessa vastustuskykyä ja alennettaessa riskejä moniin sairauksiin. (Hossein-Nezhad ym. 2013.)
D-vitamiinin vaikutusta hengitysteiden tulehduksiin ja keuhkojen toimintaan tutkittiin Berryn ym. (2011) tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin poikittaistutkimuksena ja aineistona käytettiin vuonna 1958 syntyneiden Britannian kansalaisten (=6789) keuhkojentoimintojen mittaamista ja 45-vuotiaasta sairastettuja hengitystieinfektioita. Tutkimukseen osallistuvien hengitystieinfektioiden esiintyvyyksillä oli vahvat kausivaihtelut vastakkaiseen suuntaan seerumin D-vitamiini (S-D-25) pitoisuuksien kanssa. Jokaiseen 10 nmol/l lisäykseen liittyi 7 % pienempi infektioriski. Tutkimustulosten mukaan veren D-vitamiinipitoisuudella oli lineaarinen suhde hengitystieinfektioihin ja keuhkojen toimintaan. (Berry ym. 2011.)
Sabetan ym. (2010) tutkimuksen mukaan väestön D-vitamiinin saannin lisääminen yli 95 nmol/l (nanomoolia litrassa) vähentää riskiä sairastua flunssaan ja muihin virustauteihin. Tutkimus toteutettiin kohorttitutkimuksena syksystä kevääseen vuosina 2009–2010 ja tutkimusjoukko koostui terveistä aikuisista (n= 195). Tulosten mukaan korkeat D-vitamiinitasot myös nopeuttavat toipumista; tutkimuksen mukaan korkeiden pitoisuuksien ryhmässä flunssa kesti keskimäärin kaksi päivää ja muilla yhdeksän päivää. (Sabetta ym. 2010.)
D-vitamiinin vaikutusta akuutteihin hengitystieinfektioihin ja sairauspoissaoloihin tutkittiin Laaksin ym. (2010) tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui vapaaehtoisia nuoria suomalaisia miehiä (n=164). Tutkimusjoukko arvottiin kahteen samanlaiseen ryhmään, joista toinen sai päivittäin kuusi kuukautta 10 mikrogrammaa D-vitamiinia ja toinen lumelääkettä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että D-vitamiinia saaneessa ryhmässä oli huomattavasti enemmän niitä, joilla ei ollut lainkaan poissaoloja hengitystieinfektion vuoksi kuin verrokkiryhmässä. (Laaksi ym. 2010.)